Sellanen on ilmanala nyt täällä Keski-Euroopassa. Aurinko lymyilee visusti piilossa pilvien takana, mutta ulkona on kuuma ja hikinen ilma. Ovesta kun astuu ulos tuntuu, että mätkähtää märkä rätti naamaan. Jos ei kohta tule kunnon ukonilma, niin jo on ihme!
Viikonloppu meni kuitenkin kivasti hikitunnelmista huolimatta. Perjantaina olin istumassa terassilla oikein mukavassa seurassa ja sain taas hyviä vinkkejä täällä asumiseen (kiitos Sanna ja Minttu=). Löytyi ensinnäkin loistava terassi, missä on hyvä häppäri ja joinpa siellä ihan hyvänmakuista paikallista oluttakin, vaikken niin oluen ystävänä olekaan mainetta niittänyt. Sitten sain joitain vinkkejä yliopistolle hakemiseen ja sain kuulla myös sen, että pesukoneen huuhteluaineluukkuun pitää aina laittaa etikkaa. Muuten menee pesukone tukkoon. Kaikennäköistä muutakin uutta taas oppi ja oli muutenkin kivaa, joten viikonloppu alkoi siis oikein kivasti!
Lauantaina kävimme kirpparilla ja kierrätyskeskuksissa koluamassa. Kaikkea mahtavaa siellä onkin, mutta tällä kertaa mukaan tarttui vaan vanha kunnon Nintendo pelikonsoli. Sitä ollaan nyt sitten viikonloppu pelattu valtavalla innolla ja retrohengessä.
Lauantai-illalla katseltiin sitten euroviisuja ranskalaiseen malliin. Eipä ollut taaskaan hurraamista musiikkitarjonnassa, eikä paljon harmittanut, vaikka meiltä meni Teräsbetonin veto ohi. Kyllä se sellasta kuraa oli, että ihan nolottaa. Mutta eipä tosiaan ollut muillakaan kovasti hurraamista biiseissään. Jännittävintä ehkä koko tämänkertasissa viisuissa oli se, kun seurasi, pysyykö esiintyjien postimerkin kokoiset koltut päällä. Ja pysyihän ne! Ainakin melkein.
Teimme eilen myös tutkimusmatkoja ympäristöön ja bongailmme kivoja asutusalueita etenkin tuolta EU-mestojen läheisyydestä. Kävimme ihmettelemässä myös Suomen edustuston edessä ja kaiholla katselimme, kun siinä ovisummerissa luki "sauna". Millähän syillä sinne pääsisi saunomaan? Pitää mennä joku kerta vihta kainalossa soittelemaan summeria ja kokeilemaan onnea!
Battis keräsi taas kovasti ihailijoita, kun puistossa oli paljon porukkaa. Ihmiset halusivat tulla kyselemään taas, että mikä tuon kauniin koiran rotu on ja yhdessä vaiheessa meillä oli oikein jono siinä, kun yksi herra juuri kyseli Battiksestä ja hänen takanaan odotti isä tyttärensä kanssa vuoroaan. Batmanista otettiin oikein kuvia ja sitä kehuttiin vuolain sanoin. Ihan kummallista, miten paljon se herättää täällä huomiota! Käyttäytyä se ei silti osaa oikein vieraita tervehdittäessä, vaan ottaa aina tuttavallisesti vieraan koko ranteen suuhunsa tai kiskoo hampaillaan takinliepeestä. Pitää nyt treenata tota vieraiden tervehtimistä, että se oppis käyttäytymään vähän sivistyneemmin.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment