Muuttotunnelmia

Niin sitä sitten Beweshipin iso rekka toi meidän kamat lautalla Jokiniementieltä Rue de Verdunille. Tultiin itse samalla lautalla Helsingistä Travemundeen, kuin meidän kamatkin. Lauttamatka ja hotelliyöt Battiksen kanssa meni ihmeellisen hyvin. Ei jouduttu ees korvaamaan mitään ;) Muuttomiehet nostivat kaikki tutut huonekalut ikkunan kautta vinssillä sisään. On varmasti helpottanut kotiutumista, kun on tutut kamppeet ympärillä, eikä oo ainakaan vielä tarvinnut vuodattaa koti-ikävän kyyneleitä.

Ekat päivät uudessa kodissa oli hiukan hämmentäviä. Täällä kun ei vuokrakämppien varusteluun kuulu minkäänlaiset koneet tai kaapit keittiöissä, oltiin mekin sitten ilman jääkaappia ja hellaa muutama päivä. Sitä osaa arvostaa kummasti hellaa ja jääkaappia, kun muutaman päivän elää lähileipomosta ostetuilla croisanteilla ja marmeladilla.

Keittiön kaappeja ei ole vieläkään, joten pitänee heittää taas reissua Ikeaan. Ollaan jo kerran käyty ostamassa mattoja ja verhoja. Mattoja siksi, että vuokraemäntä ei tiennyt, että meillä on koira ja nää tän kämpän lattiat on niin pehmeää parkettia, että jälkiä tulee, vaikka hiipis huopatossuilla. Nyt ollaan yritetty opettaa Battista pitämään sukkia, mutta ei ne oikein meinaa pysyä sen jaloissa. Muuten kämppä on oikein kiva ja hyvällä alueella. Korkeat huoneet ja valoisa, kaks parveketta. Laitan kuvia jossain vaiheessa.

Ihan ekalla kerralla, kun oltiin menossa Ikeaan, ei aivan siinä onnistuttu sinnikkäästä yrityksestä huolimatta. Nähtiin Ikea kyllä moottoritien varressa ja kierrettiin sitä kuin kissat kuumaa puuroa varmaan pari tuntia autolla. Aina vaan lähestyttiin eri suunnista ja nähtiin parkkipaikka täynnä autoja. Ei vaan kertakaikkiaan löydetty tietä, mitä pitkin sinne parkkikselle pääsee! Palattiin siis parin tunnin yrittämisen jälkeen kotiin ja kysyttiin ajo-ohjeet. Nyt sitten on sekin arvoitus ratkaistu ja reitti Ikeaan selvillä.

Antti on viihtynyt hyvin sen uudessa duunissa ja mä oon saanut aikani kivasti (toistaseks) kulumaan kämpän järkkäilyn kanssa ja koiran totuttamisessa. Paljon muuta ei oo sitten voinut tehdä, kun netti ei oo toiminut. Netistä ollaan itse asiassa tosi riippuvaisia täällä, etenkin nyt kun ei vielä tajuta kielestä juurikaan. Kaikki tv-ohjelmat on dubattu Ranskaks, joten ei ole kamalasti toivoa ymmärtää mistään.

Äkkiä tässä varmasti kielitaito kehittyy, kun suurin osa ihmisistä ei puhu englantia. Ja he eivät siis puhu sanaakaan englantia. On ihan sama puhuuko niille suomea, ruotsia, englantia vai latinaa, ne ei siitä tajua mitään. Niinpä sitten ollaan päästy jo moneen kertaan "puhumaan" ranskaa!

Viikon päästä olis tarkoitus lähteä Pariisin viikon kielikurssille. Antilla on niin mukava työnantaja, että se maksaa meille molemmille yksityisopettajat viikoksi. Batman menee siksi aikaa sellaiselle madamelle hoitoon, jota käytiin tapaamassa perjantaina. Sen tapaamisen anti jäi vain vähän mysteeriksi, kun se madame ei puhunut tietenkään englantia. Sen verran kuitenkin ymmärrettiin, että se suostuu Batin hoitamaan. Ollaan ainakin kuultu siitä hoitajasta hyvää, joten eiköhän se saa viikon verran pidettyä ton yhden rasavillin aisoissa.

Keväisiä terkkuja, au revoir! =)