Putsplank ja vastaus haasteeseen

Koti kimmeltää siistinä ja sisustustakin on uusittu. Äiti ja isä kävivät täällä "lomailemassa" ja siinä samalla tekivät suursiivouksen. Nyt on paikat jynssätty lattialistoja ja ikkunanpuitteita myöten ja maljakossa komeilevat tuoreet kukat. Onneksi vierailuun mahtui myös shoppailua ja rennonletkeää yhdessäoloa. Kävimme taas kerran katsastamassa Stuttgartin outletit ja nyt mukaan tarttui myös tarvikkeita vauvalle. Tulokasta odottamassa ovat jo vaunut ja turvakaukalo. Kävimme pyörimässä myös uudella ostarilla täällä Ranskan puolella ja sieltähän löytyi myös mukavaa kotiinviemistä.

Oli tosi ihanaa saada äiti ja isä tänne! Kiitos vielä sinne kaikesta ja tervetuloa pian uudestaan!

Saimme Bebetalo-blogista haasteen kirjoittaa kuusi random-asiaa itsestämme. Kiitoksia ja terveisiä vaan bebe-talon hengettärelle :) Koska kirjoitan tässä koko meidän perheen nimissä, niin koitetaan vastata haasteeseenkin kaikkien osapuolten puolesta. Otan tähän nyt tällaisen ulkosuomalais-näkökulman. Maaliskuun lopussa tulee muuten kuluneeksi vuosi siitä, kun rantauduimme vanhalla mitsullamme Ranskan-maalle!
Kuusi satunnaista asiaa Franskiksista

1. Suurin haaste Ranksaan sopeutumisessa on ollut kieli, joka vieläkin aika ajoin tuottaa suunnattomia vaikeuksia ja etenkin koomisia tilanteita. Olemme joutuneet tottumaan siihen, että lähes päivittäin saa tuntea olonsa melkoiseksi aasiksi, kun ei osaa ilmaista itseään tarpeeksi hyvin ja puhe on lapsen tasolla. Positiivista kuitenkin on, että nyt pystymme kuitenkin jollain tasolla kommunikoimaan myös ranskaksi, joka helpottaa elämää jo suuresti. Ehkä se fluentti osaaminenkin sieltä vielä joskus lähtee. Bien sûr!

2. Mukavinta Ranskassa asumisessa on ollut se, että meillä on ollut paljon enemmän aikaa toisillemme. Kellon viisarit tuntuvat liikkuvan täällä paljon hitaammin, mikä on ollut ihanaa. Lisäksi on todella rikastuttavaa asua ja elää vieraassa kulttuurissa ja tutustua uusiin ihmisiin. Olemme ranskalaisen kulttuurin lisäksi päässeet läheltä tutustumaan myös saksalaiseen kulttuuriin sekä tietenkin ulkomaalaisten ystäviemme kautta monien muidenkin maiden tapoihin.

3. Olemme ranskalaistuneet muun muassa niin, että jääkaapistamme löytyy aina fromage blancia (eräänlaista maustamatonta jugurttia). Kaapista löytyy (iiian usein) myös nutellaa ja patonkia. Isännän ajotavat ovat myös ranskalaistuneet melko lailla. Torvikäsi on herkässä ja kiihdytykset kimakoita. Lisäksi viinit ja juustot ovat varsin kiinteä osa elämäämme, joskin sitä ne olivat jo ennen tänne muuttoamme.

4. Olemme sitkeästi suomalaisia muun muassa siinä, että emme ikinä meinaa muistaa lisätä tervehdyksen perään madame/monsieur. Edelleenkin poskisuudelmat tuntuvat kummallisilta ja liian usein myös s'il vous plaît unohtuu esimerkiksi ravintolatilauksesta (etenkin isännältä). Emme myöskään osaa hoitaa asioitamme tarpeeksi agressiivisesti nyrkkiä puiden ja huutaen. Siksi varmaankin lähes vuosi sitten tapahtuneen peräänajon vakuutusasiat eivät ole vieläkään hoituneet. Pitäisikin tästä lähteä taas vakuutusyhtiöön riehumaan.

5. Batman on oppinut myös komentoja ranskaksi. Se ymmärtää tänne-komennon, paikka-komennon, istu-komennon ja vierellä-komennon sekä suomeksi että ranskaksi. Lisäksi Batman on kunnostautunut valtavasti viime aikoina myös eroahdituksensa kanssa. Se ei ole ulvonut enää aikoihin yksin ollessaan! Se on tainnut vihdoin oppia luottamaan, että kyllä mamma ja pappa sieltä takaisin tulee. Halleluja - jo oli aikakin!

6. Joskus heikkona hetkenä vähän mietityttää, että kun tulemme joskus takaisin Suomeen, muistaakohan meitä enää siellä kukaan ja onkohan meillä enää ystäviä siellä? Toisaalta on ollut tosi lämmittävä huomata, miten ystävämme ovat jaksaneet pitää yhteyttä meihin ja miten niin monet ovat tulleet meitä tänne jopa moikkaamaan. Ei voi muuta todeta, kun että meillä on aivan mahtavia ystäviä! Maailman parhaita kerrassaan! Myös työpaikkojen löytäminen sitten takaisin Suomeen muuttaessa voi tietenkin olla haasteellista. Kuitenkin olo on kaikessa kummallisenkin luottavainen. Lainatakseni isäni ikiaikaista viisautta: asioilla on aina taipumus järjestyä.

Ohessa vielä muutama kuva meidän kodin uudesta lookista. Olkkari ja työhuone yhdistyivät ja keskimmäiseen huoneeseen tuli ruokasali. Sisustus tuntuu nyt paljon fiksummalta ja toimivammalta näin!

Oikein hyvää viikonloppua kaikille! Me suunnataan taas huomenna huonekaluliikkeisiin etsimään vauvalle sänkyä ja ehkä jotain muutakin kivaa kotiin, jos löytyy. Nyt lähdetään metsälenkille keväiseen auringonpaisteeseen koirien kanssa.