Viikonloppuna juhlistimme ensimmäistä hääpäiväämme. Noin tunnin ajomatkan päässä vuorilla on ihana piilopaikka, josta isäntä oli saanut töissä vihiä. Sinne se sitten vei meikäläisen viikonloppuna juhlistamaan ensimmäistä kokonaista vuottamme avioliiton satamassa. Vuorilta löytyi todella viehättävä pieni hotelli, jossa oli aivan ihastuttava kylpylä! Ja niin me saunoimme ja kylvimme tuntitolkulla itsemme kurttuisiksi. Se teki tosi hyvää! Siellä oli kaksi aika suomalaistyylistä saunaa ja sitten kaksi sellaista hammam-tyyppistä höyrysaunaa. Lisäksi löytyi kylmävesiammetta ja poreammetta niin pois päin.
Jos joku haluaa vilkaista, minkälaisessa paikassa olimme, tässä linkki:
http://www.la-clairiere.com/
Kylpylä oli tosi siisti ja rauhallinen. Siellä saa myös kaikkia ihania hoitoja luonnonkosmetiikalla tehtynä. Menemme varmasti sinne vielä uudestaan!
Yksi päivä kävin tuossa meidän lähellä uimahallissa uimassa ja siitä en kyllä vaikuttunut taas ollenkaan. Peseytyä ei voinut ilman uikkareita ollenkaan, sillä suihkut olivat yhteissuihkut uima-allastilassa. Monet eivät itse asiassa käyneet ollenkaan suihkussa, vaan painelivat veteen ihan suoriltaan. Tämä tietysti hygienisen suomalaisen mielestä on melko ällöttävää. Katselin kauhulla, kun vastaan uineiden naisten maskit vaan valuivat veteen. Yöks. Lisäksi uimahallissa ei ollut (periranskalaiseen tyyliin) minkäänlaista rotia siinä, miten siellä uidaan. Kaikki uivat siksakkia ja mätkivät ja potkivat toisiaan siinä mennessään. Tuli mieleen ihan tämä liikennekulttuuuri. Ei siis puhettakaan siitä, että matkauimareille olisi varattu oma kaista tai muuta vastaavaa. Siellä sai siis ihan tosissaan varoa, ettei joku potkaise ohi mennessään.
Oli muuten kiva lukea muidenkin ulkosuomalaisten saunakokemuksista! Hauskoja =) Kiitos kovasti kaikista kommenteista! Niitä on aina tosi kiva lukea!
Tänä aamuna kiikutin Batin lääkäriin, kun sen korva on kiukutellut jo pidemmän aikaa. Välillä se on aina ollut ihan normaali ja välillä punoittanut ja kutissut. Noh, kyllä siellä nyt jotain bakteeritulehdusta oli ja korvatippoja saimme lääkkeeksi. Nyt se reppana makaa ihan marttyyrina tuolla omalla paikallaan, kun sen korvia kaiveltiin ja lääkäri tutki, vaikka se teki kaikkensa vastustellakseen. Sillä on ollut aika paha eläinlääkärikammo siitä lähtien, kun viime kesänä yksi lääkäri niittasi sen kipeään tassuun niitä niittejä. Silti lääkäri kehui, että huomaa, että Batman on todella hyvin koulutettu. Kröhöm =D
Tuli taas ihan ylpeä olo, kun hoidin koko homman pelkästään ranskaksi, enkä langennut sanomaan sanaakaan enkkua. Myönnettäköön tosin, että ihan en ehkä kaikkea sanatarkasti tajunnut, mitä se lääkäri selitti (puhui kuin papupata), mutta suurimman osan kumminkin. Isäntäkin oli saanut ranskan opettajaltaan kehuja, että on edistynyt. Ja ihan selväsi sekin alkaa jo tajuamaan paremmin, mitä ympärillä puhutaan. Pikkuhiljaa siis, vaikka välillä onkin tuntunut, että ollaan niin tonttuja ja patalaiskoja, ettei ikinä opita.
Vauvan tarvikkeiden metsästys jatkuu. Uhkaavasti nuo päivät vain kiitävät eteenpäin. Enää kuutisen viikkoa laskettuun aikaan! Onneks mulla on varaa valita noista lasketuista ajoista, kun olen saanut jo eri lääkäreiltä neljä eri laskettua aikaa. No, faktahan on, että oli sitä mikä tahansa päivämäärä asetettu, vauva syntyy sitten kun se syntyy.
Batman on selkeästi vähän kyllästynyt muhun, kun lenkit mun kanssa alkavat olla jo vähän lyllertämistä. Se katselee aina kummissan, että mitä sä nyt siinä puuskutat ja koittaa nykiä eteenpäin. Ohessa on vähän osviittaa siitä, minkä muotoinen tursas täällä kirjoittelee. Olo on kuitenkin muhkeasta masusta huolimatta oikein hyvä!
No comments:
Post a Comment