Nuolen selkään ampunut noita on häädetty kauas matkoihinsa ja selkä pelittää taas niin kuin pitääkin. Isäntä vuorostaan virui kuumeessa pari päivää kotona, mutta on nyt takaisin töissä ja vauhdissa.
Mulla on täällä verstas pystyssä, kun tuunaan Battikselle takkeja mun vanhoista villatakeista. Se saa nyt yhden tosi mageen villatakin, jossa on niittejä ja nahkasolkiakin. Siitä tulee oikein kulmakuntien kovis!
Viikonloppuna kävimme Vosgesin vuorilla leikittämässä Battista ja sen uutta parasta kaveria ranskanbulldoggi Gizmoa. Vain tunnin ajomatkan päästä meiltä oli jo hienot kinokset ja paljon hiihtäjiä ja lumikenkäilijöitä! Koirat leikkivät niin että lumi pöllysi ja me ihmiset ihailimme maisemia. Vuoren laelta näkyivät myös Schwarzwaldin vuoret. Henkeäsalpaavan kaunista.
Takaisin tullessa poikkesimme Obernain kylässä joulumarkkinoilla. Pienen kylän keskusta vilisi ihmisiä ja oli täynnä joulukojuja ja joulukoristeita. Toki seassa oli myös muutama karuselli periranskalaiseen tyyliin. Paikalla oli patsastelemassa myös maatilan eläimiä, kuten kuvan aasi. Maistoimme torivilinässä vin chaudit eli paikalliset "glögit". Se oli aika samanlaista, kuin saksan joulujuoma glüwein, mutta ainakin tällä kertaa vin chaudimme oli valkoista.
Markkinoilta tarttui mukaan paikallinen joululimppu ja iso purkki hanhenmaksaa. Itse en aio kyllä hanhenmaksaa syödä ja vastustan koko ainetta, koska se valmistetaan niin epäeettisellä tavalla, mutta isäntä halusi sitä joulupöytään. Joululimpun kohtalona olikin sitten päätyä Battiksen suuhun. Se rontti pisti limpun salaa poskeensa, kun pääsimme kotiin. Ehdin sentään maistaa.
Olen yrittänyt selvittää, millainen on perinteinen ranskalainen joulupöytä. Tällä hetkellä olen siinä käsityksessä, että oikeastaan ainoa perinteinen ruokalaji on nimenomaan hanhenmaksa. Muita varsinaisia perinneruokia ei ole. Yhtenä jouluna saatetaan syödä juustofondueta ja toisena jotain ihan muuta. Ideana on vain, että jouluaterialla syödään hyvin ja pitkään. Jonkun verran täällä kuulemma jouluöpöydässä syödään kalkkunaa ja lisäksi kalaa eri tavoin valmistettuna. Aika erilainen meininki, kuin suomalaisessa joulupöydässä, jossa joulusta toiseen komeilevat samat lanttulaatikot, rosllit ja kinkut.
Perjantaina olemme menossa juhlimaan Suomen itsenäisyyttä Suomen edustustoon, mikäli sitten saamamme kutsu ei ole valekutsu. Siinä on samanlaiset kultaiset Suomen leijonat, kuin Linnan juhliin lähetetyissä feikkikutsuissa. Raportoin sitten myöhemmin pääsimmekö kutsulla sisälle vai käännytettiinkö meidät ovella.
Lämpimiä joulutunnelmia!
No comments:
Post a Comment