Ballerinatossuilla lenkille

Ranskalaiset ovat osoittautuneet silmissämme sangen epäkäytännöllisiksi sekä epäjärjestelmällisiksi. Tämä ilmenee monella eri tavalla: pukeutumisessa, asuntojen pohjaratkaisuissa ja toimivuudessa, ajotavassa ja parkkeerauksessa ja niin edelleen.

Tänä aamuna, kun olimme Battiksen kanssa aamulenkillä, hieraisimme molemmat silmiämme, kun ohitsemme lenkkeili nainen, jolla oli asianmukaisesti lenkkitossut, tuulitakki ja sporttinen lippis, kuten juoksulenkillä kuuluu ollakin. Alavartalonsa tämä nainen oli verhonnut kuitenkin aika mielenkiintoisesti polvimittaiseen farkkuhameeseen. Sen alla ei tosin ollut sukkiksia, vaan paljaat sääret.

Sinänsä se, että ranskalaisella on lenkkitossut ja tuulitakki lenkillä on jo aika paljon. Usein heillä on keskellä pöpelikköä lenkilläkin pikkukengät, käsilaukku ja työvaatteita muistuttava asukokonaisuus. Kaulaan on tilaisuuden luonteesta huolimatta kiedottu burberry-huivi. Olen nähnyt myös muun muassa lenkkeilijän, joka juoksi vastaan farkuissa ja valkoisessa, kaulaan asti napitetussa kauluspaidassa. Ja tämä tapahtui keskellä metsää eli kyseinen lenkkeilijä oli nimenomaan valinnut juoksuasukseen tämän vaatekerran.

Naiset tarpovat läpi talven täällä pikkuisissa ballerinatossuissa. Puistossa näkee pakkasellakin pienissä pyöräilyhuosuissa ja topissa juoksevia ihmisiä, joiden nahka punottaa kylmästä, kuin ravuilla konsanaan. Lapsetkin puetaan jotenkin kummallisesti. Kylmällä ilmalla niillä ei usein esimerkiksi ole tumppuja ollenkaan.

Ehkä tämä epäkäytönnöllisyys ottaa erityisesti näin tuulipukukansalaisen silmään, mutta kyllä mielestäni iso osa lenkin mukavuutta on siinä, ettei tarvitse miettiä likaantuuko valkoinen kauluspaita tai menevätkö ballerinatossut mutaisiksi.

Viikonloppu meni oikein kivasti. Perjantaina kävimme patsastelemassa Suomen edustustossa kokkareilla ja tapasimme muun muassa suurlähettilään. Pääsimme myös herkuttelemaan mini-joulutortuilla, karjalanpiirakoilla ja Suomen muotoisilla pipareilla. Pyöräytin itsekin piparitaikinan, josta olisi tarkoitus tänään paistaa piparit. Taikina vaan ei maistu ihan samalta kuin ennen, sillä siirappi jota siihen käytin on vähän erilaista. Ylipäätään siirapin löytäminen oli työn ja tuskan takana. Ranskan puolelta en löytänyt sitä ollenkaan, mutta Saksan puolelta sitten onneksi löytyi lähes vastaavaa siirappia, kuin mihin olemme tottuneet.

Lauantaina olimme taas Gizmo-koiran ja sen emännän kanssa ulkoilemassa luonnonpuistossa ja oli huisin kivaa. Batman kävi kroolaamassa pitkän pätkän hyisessä lammessa. Tämä oli melkoinen uroteko koiralta, joka ei kesäkuumallakaan uskaltautunut uimaan, vaan keskittyi lähinnä varovaisesti kahlaamaan rantavedessä. Ihana kultainennoutaja sai kuitenkin viittamiehenkin unohtamaan vesikammonsa. Kun tämä kultakutrinen narttu singahti lampeen kepin perään, paineli Batman ennakkoluulottomasti perässä kauhoen pitkän kierroksen jäähileisessä lammessa.

Tänä viikonloppuna oli sitten isännän vuoro saada noidannuoli. Se tuli niskaan ja lauantai-ilta menikin sillä sängyssä köllötellessä ja pillereitä popsiessa. Samalla siinä katseltiin linnanjuhlat netti-tv:stä ja juotiin glögiä. Saa nähdä kenellä niksahtaa sitten seuraavaksi ja mikä paikka. Niinhän sitä sanotaan, että ei kahta ilman kolmatta.