Joulun tunnelmaa kaikille!

Batman oli kamalan innoisaan, kun se sai isin kotiin. Sillä aikaa, kun isäntä oli suihkussa, Bat oli hakenut jostain miehen kalsarit ja makasi tyytyväisenä niiden päällä keskellä olohuonetta. Kohta on tuo koira on varmasti vielä enemmän innoissaan, kun Heini, Kalle ja Kaisa saapuvat tänne huomenna jouluvieraiksi. Ja innoisaan ollaan me muutkin =)

Olin eilen kuuntelemassa konserttia slovakitytön kanssa, kenen kanssa olen ystävystynyt. Se olikin mielenkiintoisen moderni konsertti - tiedättehän, kun klarinetteihin ja torviin puhalletaan niin kovaa, että niistä tulee sellainen kiljuva ääni ja joku hakkaa rumpuja taustalla hullun kiilto silmissä. Mutta ihan mielenkiintoinen kokemus!

Sain eilen kokea myös sen nolon hetken, kun joku on muistanut sinua joululahjalla ja itsellä ei ole antaa mitään. Mitenhän se onkin aina niin kiusallista? Pitää joulun jälkeen paikata tilanne vaikka leipomalla kakku tai tarjoamalla drinksut.

Ulkosuomalaiselle muuten mahtava löytö on netistä kuunneltava jouluradio, joka soittaa pelkkää joulumusaa 24/7. Meillä ei ole mitään joululevyjä, joten on ollut ihana virittäytyä tunnelmaan kuuntelemalla suomalaisia joululauluja. Osoite on muuten www.jouluradio.fi.

Tänä aamuna Battis sai taas kovasti kehuja lenkillä. Eräs pariskunta oli pienen westien pentunsa kanssa liikenteessä ja pentu juoksi innoissaan leikkimään Battiksen kanssa. Pariskunta näytti ensin kauhistuneelta ja he yrittivät huutaa pentuaan takaisin, mutta sitten kun he huomasivat, että tämä jättikoira onkin maailman ystävällisin, he jäivät ihastelemaan ja rapsuttelemaan sitä. Viittamiestä ylistettiin suorastaan mahtavan kauniiksi ja komeaksi ja ihmeteletiin, miten harvinaisen kiltti se on. Emäntä pörhisteli taas ylpeydestä hihnan toisessa päässä.

Kuten kuvasta näkyy, kuvasin Batmanin joulutunnelmissa. Ensin laitoin sille namin viereen ja käskin sen olemaan paikallaan sillä aikaa, kun kuvaan. Niistä kuvista tuli vähän kehnoja, kun se kaikissa tuijottaa kärsivän näköinä linssiin. "Enkö mä saa jo ottaa?!?" ja kuola valuu viehkeästi kummastakin suupielestä. Sitten kuvattiin loput ilman häiritsevää namia vieressä ja tuli heti paljon rennompia kuvia ;)

Tämän Batmanin edustavan joulukorttikuvan myötä Franskikset haluavat kiittää kaikkia blogin lukijoita ja toivottaa kaikille mitä parhainta joulun tunnelmaa sinne koto-Suomehen sekä tietysti muualle ulkomaille! Tiedämme, että blogia luetaan ainakin Jenkeissä ja Dubaissa asti, eli hyvän joulun toivotukset myös sinne! Me vietetään täällä nyt vähän erilainen, mutta varmasti mukava joulu!

"Sä tähdistä kirkkain nyt loisteesi luo Sinne Suomeeni kaukaisehen!
Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo,
Sa siunaa se maa muistojen!
Sen vertaista toista en mistään ma saa,
On armain ja kallein mull' ain' Suomenmaa!
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian,
Ja soi aina lauluista sointuisimman."

Hyvää joulua kaikille blogin lukijoille!

Joulufiiliksillä =)

Ihan on joulun tuoksu nenässä. Innostuin tekemään sahramipäärynöitä ja viikunahilloa. Toisenlaisia tuoksuja kantautui nenään rappukäytävässä, kun tulin postista. Pesuaine, jolla meidän rappukäytävä pestään haisee ihan vitalikselta. Siis siltä pakkasrasvalta, jota laitettiin pienenä naamaan.

Viikonloppu hurahti taas tosi nopeasti, mutta sitäkin mukavammin. Lauantaina juoksimme jouluostoksilla. Vielä jäi osa löydöistä tekemättä, joten pääsemme vielä uudemmankin kerran jouluruuhkaan viuhtomaan kyynärpäillä. Illalla olimme Suomi-seuran kanssa viettämässä joulujuhlaa. Tarjolla oli kinkkua ja rosollia ja vaikka mitä kotimaista jouluherkkua. Pukkikin kävi. Tunnistatteko kuvasta? =) Luoja mikä loiste lapsien silmissä oli, kun pukki käveli sisälle! Sellaista odotusta ja innostusta ei aikuisten silmissä liian usein näe.


Isäntäkin kaikkosi taas työmatkalle maanantaina, mutta tulee onneksi jo tänään iltamyöhällä kotiin. Tällä kertaa se meni muistaakseni Champagneen. Siellä se on taas innokkaasti löytöretkeillyt kulinarismin aisteja avaavassa maailmassa ja muikeana maistellut kuohuvaa ja kaikenmaailman herkkuja. Mukavia noi työmatkat täällä päin maailmaa! Me sitten täällä Battiksen kanssa koitetaan touhuilla joulujutut valmiiksi sillä aikaa. Meidän jouluvieraat tuleekin sitten jo lauantaina! Voi miten kivaa!

Sunnuntaina olimme kavereiden luona kylässä Saksan puolella. Saimme ihanan illallisen lisäksi mukaamme myös kaksi säkillistä kaikenlaista vauvatavaraa. Nyt pitäisi sitten raivata näistä vähistä kaappitiloista tilaa vauvan tavaroille. Se on agendalla tänään.

Eilen todistin valtavaa mielenosoitusta Strasbourgin keskustassa. Siellä osoitettiin mieltä jotain työaikajuttua vastaan ja sellainenhan tunnetusti saa ranskalaiset barrikadeille. Oli siellä kuulemma suomalaisiakin mukana marssimassa. Joka tapauksessa, liikenne seisahtui täysin ja minutkin häädettiin ratikasta ulos ja lyllersin sitten kantamuksieni kanssa kävellen kotiin.

Nyt kaappien kimppuun! Päässä on soinut koko aamun Petteri punakuono eli sen säestämänä mennään...

http://www.youtube.com/watch?v=UKfwqJk8if0&feature=related

Joulutunnelmaa kaikille!

Maistiaisia joulukaupungista

Tässä muutama kuvaterveinen Strasbourgin jouluisesta keskustasta. Uskaltauduin sinne arkipäivänä pyörähtämään, mutta esimerkiksi lauantaipäivänä en kyllä lähtisi ilman vahvaa rauhoittavaa lääkitystä. Sen verran kovat hulinat ja ihmismassat Euroopan suurimmilla joulumarkkinoilla on. Strasbourg mainostaa itseää Capitale de Noëlina eli joulun pääkaupunkina.




Kaupunki on kyllä hienosti valaistu ja koristeltu. Näissä päiväsaikaan otetuissa kuvissa se vaan ei valitettavasti pääse oikeuksiinsa. Koitetaan vielä ennen joulua räpsiä blogiin muutama kuva kaupungista iltavaloissakin.

Place Kleberillä myydään joulukuusia, joka sekin on muuten alun alkujaan alsacelainen perinne. Katedraalin ympärystössä on joulumarkkinat, missä myydään kaikenlaista krääsää ja herkkua. Tilpehöörin seassa on toki myös joitakin ihan mageita kädentaitajien tuotoksia.

Isäntä on reissussa Pariisissa taas tämän viikon ja kotona on siis siinä mielessä aika hiljaista. Tänään kuitenkin on seesteisyys kaukana tästä kodista, kun Battiksellä on leikkikaverina Gizmo-bulldoggi. Aamusta lähtein on jo matot juostu rullalle ja kauhea röhkiminen ja puhina on saanut ikkunalasimme jos mahdollista vielä enemmän huuruun. Pystypainista mattopainiin ja toisinpäin. Äsken siivosin yhdet pissat lattialta. Syyllistä en koskaan saanut selville. Pojilla on kuitenkin ollut selvästi tosi kivaa, eikä varmasti tarvitse kauhean pitkää iltalenkkiä päivän riehumisen jälkeen heittää.

Ballerinatossuilla lenkille

Ranskalaiset ovat osoittautuneet silmissämme sangen epäkäytännöllisiksi sekä epäjärjestelmällisiksi. Tämä ilmenee monella eri tavalla: pukeutumisessa, asuntojen pohjaratkaisuissa ja toimivuudessa, ajotavassa ja parkkeerauksessa ja niin edelleen.

Tänä aamuna, kun olimme Battiksen kanssa aamulenkillä, hieraisimme molemmat silmiämme, kun ohitsemme lenkkeili nainen, jolla oli asianmukaisesti lenkkitossut, tuulitakki ja sporttinen lippis, kuten juoksulenkillä kuuluu ollakin. Alavartalonsa tämä nainen oli verhonnut kuitenkin aika mielenkiintoisesti polvimittaiseen farkkuhameeseen. Sen alla ei tosin ollut sukkiksia, vaan paljaat sääret.

Sinänsä se, että ranskalaisella on lenkkitossut ja tuulitakki lenkillä on jo aika paljon. Usein heillä on keskellä pöpelikköä lenkilläkin pikkukengät, käsilaukku ja työvaatteita muistuttava asukokonaisuus. Kaulaan on tilaisuuden luonteesta huolimatta kiedottu burberry-huivi. Olen nähnyt myös muun muassa lenkkeilijän, joka juoksi vastaan farkuissa ja valkoisessa, kaulaan asti napitetussa kauluspaidassa. Ja tämä tapahtui keskellä metsää eli kyseinen lenkkeilijä oli nimenomaan valinnut juoksuasukseen tämän vaatekerran.

Naiset tarpovat läpi talven täällä pikkuisissa ballerinatossuissa. Puistossa näkee pakkasellakin pienissä pyöräilyhuosuissa ja topissa juoksevia ihmisiä, joiden nahka punottaa kylmästä, kuin ravuilla konsanaan. Lapsetkin puetaan jotenkin kummallisesti. Kylmällä ilmalla niillä ei usein esimerkiksi ole tumppuja ollenkaan.

Ehkä tämä epäkäytönnöllisyys ottaa erityisesti näin tuulipukukansalaisen silmään, mutta kyllä mielestäni iso osa lenkin mukavuutta on siinä, ettei tarvitse miettiä likaantuuko valkoinen kauluspaita tai menevätkö ballerinatossut mutaisiksi.

Viikonloppu meni oikein kivasti. Perjantaina kävimme patsastelemassa Suomen edustustossa kokkareilla ja tapasimme muun muassa suurlähettilään. Pääsimme myös herkuttelemaan mini-joulutortuilla, karjalanpiirakoilla ja Suomen muotoisilla pipareilla. Pyöräytin itsekin piparitaikinan, josta olisi tarkoitus tänään paistaa piparit. Taikina vaan ei maistu ihan samalta kuin ennen, sillä siirappi jota siihen käytin on vähän erilaista. Ylipäätään siirapin löytäminen oli työn ja tuskan takana. Ranskan puolelta en löytänyt sitä ollenkaan, mutta Saksan puolelta sitten onneksi löytyi lähes vastaavaa siirappia, kuin mihin olemme tottuneet.

Lauantaina olimme taas Gizmo-koiran ja sen emännän kanssa ulkoilemassa luonnonpuistossa ja oli huisin kivaa. Batman kävi kroolaamassa pitkän pätkän hyisessä lammessa. Tämä oli melkoinen uroteko koiralta, joka ei kesäkuumallakaan uskaltautunut uimaan, vaan keskittyi lähinnä varovaisesti kahlaamaan rantavedessä. Ihana kultainennoutaja sai kuitenkin viittamiehenkin unohtamaan vesikammonsa. Kun tämä kultakutrinen narttu singahti lampeen kepin perään, paineli Batman ennakkoluulottomasti perässä kauhoen pitkän kierroksen jäähileisessä lammessa.

Tänä viikonloppuna oli sitten isännän vuoro saada noidannuoli. Se tuli niskaan ja lauantai-ilta menikin sillä sängyssä köllötellessä ja pillereitä popsiessa. Samalla siinä katseltiin linnanjuhlat netti-tv:stä ja juotiin glögiä. Saa nähdä kenellä niksahtaa sitten seuraavaksi ja mikä paikka. Niinhän sitä sanotaan, että ei kahta ilman kolmatta.

Lumileikkejä ja höyryävää vin chaudia

Nuolen selkään ampunut noita on häädetty kauas matkoihinsa ja selkä pelittää taas niin kuin pitääkin. Isäntä vuorostaan virui kuumeessa pari päivää kotona, mutta on nyt takaisin töissä ja vauhdissa.

Mulla on täällä verstas pystyssä, kun tuunaan Battikselle takkeja mun vanhoista villatakeista. Se saa nyt yhden tosi mageen villatakin, jossa on niittejä ja nahkasolkiakin. Siitä tulee oikein kulmakuntien kovis!

Viikonloppuna kävimme Vosgesin vuorilla leikittämässä Battista ja sen uutta parasta kaveria ranskanbulldoggi Gizmoa. Vain tunnin ajomatkan päästä meiltä oli jo hienot kinokset ja paljon hiihtäjiä ja lumikenkäilijöitä! Koirat leikkivät niin että lumi pöllysi ja me ihmiset ihailimme maisemia. Vuoren laelta näkyivät myös Schwarzwaldin vuoret. Henkeäsalpaavan kaunista.

Takaisin tullessa poikkesimme Obernain kylässä joulumarkkinoilla. Pienen kylän keskusta vilisi ihmisiä ja oli täynnä joulukojuja ja joulukoristeita. Toki seassa oli myös muutama karuselli periranskalaiseen tyyliin. Paikalla oli patsastelemassa myös maatilan eläimiä, kuten kuvan aasi. Maistoimme torivilinässä vin chaudit eli paikalliset "glögit". Se oli aika samanlaista, kuin saksan joulujuoma glüwein, mutta ainakin tällä kertaa vin chaudimme oli valkoista.

Markkinoilta tarttui mukaan paikallinen joululimppu ja iso purkki hanhenmaksaa. Itse en aio kyllä hanhenmaksaa syödä ja vastustan koko ainetta, koska se valmistetaan niin epäeettisellä tavalla, mutta isäntä halusi sitä joulupöytään. Joululimpun kohtalona olikin sitten päätyä Battiksen suuhun. Se rontti pisti limpun salaa poskeensa, kun pääsimme kotiin. Ehdin sentään maistaa.

Olen yrittänyt selvittää, millainen on perinteinen ranskalainen joulupöytä. Tällä hetkellä olen siinä käsityksessä, että oikeastaan ainoa perinteinen ruokalaji on nimenomaan hanhenmaksa. Muita varsinaisia perinneruokia ei ole. Yhtenä jouluna saatetaan syödä juustofondueta ja toisena jotain ihan muuta. Ideana on vain, että jouluaterialla syödään hyvin ja pitkään. Jonkun verran täällä kuulemma jouluöpöydässä syödään kalkkunaa ja lisäksi kalaa eri tavoin valmistettuna. Aika erilainen meininki, kuin suomalaisessa joulupöydässä, jossa joulusta toiseen komeilevat samat lanttulaatikot, rosllit ja kinkut.

Perjantaina olemme menossa juhlimaan Suomen itsenäisyyttä Suomen edustustoon, mikäli sitten saamamme kutsu ei ole valekutsu. Siinä on samanlaiset kultaiset Suomen leijonat, kuin Linnan juhliin lähetetyissä feikkikutsuissa. Raportoin sitten myöhemmin pääsimmekö kutsulla sisälle vai käännytettiinkö meidät ovella.

Lämpimiä joulutunnelmia!